Etusivu » Väkivaltarikollisuus » Ryöstöt

Ryöstöt

Ryöstö on omaisuuden anastamista tai käyttöön ottamista väkivalloin tai sillä uhkaamalla. Ryöstö katsotaan pääsääntöisesti törkeäksi, jos ryöstössä käytetään asetta tai uhrille aiheutetaan vaikea ruumiinvamma (RL 31:1-2).

Tilastokeskus ). Ryöstörikollisuus on Suomessa keskittynyt pääkaupunkiseudulle, jossa tehdään vuosittain lähes puolet kaikista maan tilastoiduista ryöstörikoksista. Alhaisinta ryöstörikollisuus on maaseutumaisissa kunnissa.

Ilmi tulevasta ryöstörikollisuudesta 80 % kohdistuu yksityishenkilöihin ja 20 % liikeyrityksiin tai elinkeinonharjoittajiin. Ryöstöistä runsaat 80 % tehdään yleisillä paikoilla. Yksityishenkilöihin kohdistuvissa katuryöstöissä saaliina on tavallisesti lompakko tai kännykkä. Katuryöstöt tapahtuvat pääsääntöisesti iltaisin tai yöllä.

Liikeryöstöt, joista lähes kaksi kolmasosaa kohdistuu elintarvikeliikkeisiin tai -kioskeihin, tehdään useimmiten iltaisin hieman ennen liikkeen sulkemisaikaa. Aseellisten ryöstöjen osuus ilmi tulevista ryöstörikoksista on 40 % ja törkeistä ryöstöistä yli 90 %. Yleisin ase on teräase. Ampuma-aseita käytetään noin 3 %:ssa rikoksia.

Ryöstöihin liittyy suhteellisen usein fyysistä väkivaltaa. Runsaassa 60 %:ssa poliisin tietoon tulevista tapauksista uhriin on kajottu fyysisesti. Hoitoa vaativia vammoja uhreista saa joka viides. Kuolemaan johtaneet ryöstörikokset ovat harvinaisia; niitä on vuosittain keskimäärin viisi.

Ryöstöt ovat nuorten miesten rikollisuutta. Eniten ryöstöjä tekevät 15–19-vuotiaat pojat. Riski joutua ryöstön uhriksi on suurin alle 25-vuotiailla miehillä. Naisia on tekijöistä 10 % ja uhreista vajaat 30 %. Selvitetyissä ryöstörikoksissa etniset vähemmistöt ovat tekijöiden joukossa yliedustettuina etenkin pääkaupunkiseudulla. Tekijöistä valtaväestöön kuuluu noin puolet. Valtaosassa ryöstörikoksia osapuolet eivät tunne toisiaan.

Muissa pohjoismaissa yleisiä arvokuljetusryöstöjä Suomessa on ollut vain muutama. Myös pankkiryöstöt ovat muuttuneet harvinaisiksi. Viime vuosina niitä on tehty vuosittain alle kymmenen, kun 1990-luvun alussa määrä oli yli sata.

 
Julkaistu 22.6.2017