Etusivu » Väkivaltarikollisuus » Pahoinpitelyrikokset

Pahoinpitelyrikokset

Toiselle tehty tahallinen, oikeudeton ruumiillinen väkivalta, kivun aiheuttaminen, terveyden vahingoittaminen tai tiedottomaan tilaan saattaminen on pahoinpitelyä. Pahoinpitelyrikokset jaetaan rikoslaissa vakavuusasteeltaan kolmeen tekomuotoon: pahoinpitelyyn, lievään pahoinpitelyyn ja törkeään pahoinpitelyyn (RL 21:5-7). Lisäksi rikoslaissa on säädetty rangaistavaksi myös tappeluun osallistuminen (RL 21:12).

Kansallisen uhritutkimuksen mukaan joka kymmenes aikuinen suomalainen joutuu vuosittain uhkailujen tai väkivallan kohteeksi. Kaksi prosenttia aikuisväestöstä saa vuosittain fyysisen vamman väkivallan seurauksena.

Poliisin tietoon tulee vuosittain 30 000–40 000 pahoinpitelyrikosta. Törkeinä pahoinpitelyinä pahoinpitelyrikoksista kirjataan seitsemisen prosenttia, lievinä pahoinpitelyinä vajaat 30 prosenttia. Uhritutkimusten mukaan vähintään lyönnin käsittävistä pahoinpitelyistä ilmoitetaan poliisille nykyisin noin 15 prosenttia. Vuonna 1980 ilmoitusaste oli vain kuusi prosenttia. Tilastojen ulkopuolelle jää sitä suurempi osa teoista, mitä lievemmästä väkivallasta on kyse.

Pahoinpitelyrikollisuus on pääasiassa miesten rikollisuutta ja kohdistuu erityisesti nuoriin miehiin. Naisia syyllisiksi epäillyistä on vuosittain 10–15 prosenttia. Riski joutua väkivallan uhriksi on korkein nuorilla miehillä. Sukupuolen mukaan väkivaltakokemusten ikäryhmittäinen jakautuminen on suunnilleen samanlainen; sekä miehillä että naisilla riski joutua väkivallan uhriksi on suurin 15–24-vuotiaana. Uhritutkimusten mukaan miehet joutuvat väkivallan uhriksi yleisimmin ravintoloissa, kadulla tai työssä, naiset puolestaan työssä.


 
Julkaistu 4.8.2014