Etusivu » Väkivaltarikollisuus » Henkirikokset

Henkirikokset

Henkirikoksessa väkivaltaisella teolla aiheutetaan tahallisesti toisen kuolema. Henkirikoksia ovat murha, tappo, surma ja lapsensurma (RL 21:1-4). Väkivalta voi johtaa kuolemaan myös tuottamuksellisesti tahallisen pahoinpitelyn, raiskauksen, ryöstön tai heitteillejätön seurauksena (RL 8-9).

Suomessa tehdään henkirikoksia asukasta kohti huomattavasti enemmän kuin muissa Pohjoismaissa ja pääosassa Euroopan unionin jäsenmaita. EU:n keskiarvo asukasta kohti on puolet pienempi kuin Suomen henkirikostiheys. Henkirikoksen uhrina Suomessa kuolee 100 – 150 henkilöä vuosittain. Henkirikosten yrityksiä on vuosittain 250 – 400.

Henkirikollisuuden alueelliset erot ovat Suomessa varsin suuret. Miehiin kohdistuvan henkirikollisuuden ongelma-aluetta ovat Itä- ja Pohjois-Suomi, naisiin kohdistuvia rikoksia tehdään keskimääräistä enemmän myös pääkaupunkiseudulla.

Henkirikollisuus jakautuu Suomessa osapuolten taustan ja rikosten ominaispiirteiden perusteella karkeasti kolmeen päätyyppiin. Syrjäytyneiden miesten keskinäiset tapot muodostavat kokonaishenkirikollisuudesta noin puolet, perhe- ja parisuhdeväkivalta noin 35 prosenttia ja nuorten henkirikokset vajaat 10 prosenttia. Henkirikososapuolten taustaa tarkasteltaessa havaitaan, että kaikilla kolmella päätyypillä on tiivis yhteys päihteiden väärinkäyttöön ja sosiaaliseen syrjäytymiseen.


 
Julkaistu 7.8.2014