Etusivu » Väkivallan tietolähteet » Henkirikosten seurantajärjestelmät

Henkirikosten seurantajärjestelmät

Henkirikoksia seurataan Suomessa kolmen tilastojärjestelmän avulla, jotka tuottavat hieman toisistaan poikkeavia lukuja henkirikoksissa kuolleiden määristä: kuolemansyytilasto (käytetään mm. kansainvälisissä vertailuissa), poliisin tietoon tullut rikollisuus, ja henkirikollisuuden seurantajärjestelmä (vuodesta 2002).

Kuolemansyytilasto laaditaan lääkärien antamista kuolinsyytodistuksista, jotka noudattavat Maailman terveysjärjestön WHO:n vahvistamaa kuolinsyytodistuksen kaavaa. Tilasto laaditaan peruskuolemansyyn mukaan lääkärin lausunnon pohjalta. Henkirikoksiksi katsotaan kansainvälisen ICD-10 luokituksen mukaiset kuolemansyyt X85-Y09. Tilaston henkirikoskuolemien ulkopuolelle jää tahallisuudeltaan epäselvä väkivalta.

Kuolemansyytilastoon otetaan vain Suomessa pysyvästi asuvien henkilöiden kuolemansyyt. Tilasto ei sisällä oleskelulupaa omaamattomiin ulkomaalaisiin (lähinnä turisteihin) Suomessa kohdistuneita väkivaltaisia kuolemia. Sen sijaan siihen sisältyvät ulkomailla väkivaltaisesti kuolleet suomalaiset. Yllä mainituista syistä kuolemansyytilasto näyttää Suomessa tehtyjen henkirikosten vuotuisen määrän noin 10 prosenttia liian alhaisena.

Tilastokeskuksen keräämään poliisin tietoon tullutta rikollisuutta kuvaavan tilastoon sisältyvät myös tiedot henkirikoksista ja kuolemaan johtaneista pahoinpitelyistä. Poliisitilaston ongelmana henkirikollisuustason mittarina on se, että tilastossa on kunkin vuoden jälkipuoliskolta useampia henkirikoksina tutkittavia kuolemantapauksia, joissa esitutkinta on tilaston koostamishetkellä vielä kesken ja jotka myöhemmin todetaan tapaturmiksi tai itsemurhiksi. Tällaisia haamurikoksia on poliisin tietoon tullut rikollisuus -tilastoon kirjatuista rikoksista vuosittain 10–15 prosenttia.

Kolmas henkirikoksia koskeva tietolähde on Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisihallituksen ylläpitämä henkirikollisuuden seurantajärjestelmä. Järjestelmä on toiminut vuodesta 2002 alkaen, ja siihen kirjataan perustiedot poliisin tietoon tulevien henkirikosten ja tahallisen pahoinpitelyrikoksen yhteydessä tehtyjen kuolemantuottamusrikosten osapuolista sekä teonpiirteistä. Tiedot kerätään rikosten esitutkinnasta vastaavilta henkilöiltä sähköisellä lomakkeella esitutkinnan päätyttyä tai kun rikoksen ilmi tulosta on kulunut yksi vuosi.

Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän välittämä kuva henkirikosten vuotuisesta määrästä asettuu poliisitilaston ja kuolemansyytilaston näyttämien välille. Koska siinä on korjattu kahden muun tilaston ilmeisimmät virhelähteet, voi arvioida, että se antaa tarkimman kuvan Suomessa tehtyjen henkirikollisten määrästä.Käytännössä henkirikosten tosiasiallista määrää ei täydellä tarkkuudella tiedetä. Pääsyynä ovat alkoholistien ulkoisista vammoista aiheutuneet kuolemantapaukset, joissa vammojen syntytapaa ei kyetä koskaan selvittämään. Tällaisia kuolemantapauksia on vuosittain useampia.

 
Julkaistu 4.8.2014