Etusivu » Väkivallan muotoja » Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta

Lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta

Lapsi voi joutua kohtaamaan väkivaltaa mm. ruumiillisena kuritusväkivaltana, koulukiusaamisena, seksuaalisena häirintänä ja väkivaltana, perheväkivallan kokemisena ja näkemisenä. Lasten ja nuorten keskinäinen väkivalta on hyvin runsasta. Sen sijaan lapsiin kohdistuneet henkirikokset ovat Suomessa suhteellisen harvinaisia.

Nuorten kokeman väkivallan yleisyydestä saadaan tietoa mm. nuorisorikollisuus- ja kouluterveyskyselyistä, kansallisista uhritutkimuksista sekä lapsiuhritutkimuksesta. Tutkimuksissa käytetyt ikärajat vaihtelevat. Eri lähteiden mukaan lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta on lievästi laskenut viime vuosina.

Poliisiammattikorkeakoulu ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos tekivät ensimmäisen, laajan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa selvittäneen tutkimuksen tammikuussa 2008. Tutkimuksen vastasivat peruskoulun kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset lapset. Kyselyyn vastanneet pojat kohtasivat väkivaltaa koulussa tai kaveriporukoissa, kun taas tyttöjen väkivaltakokemukset keskittyivät useammin kotiin. Pojista runsaat 20 prosenttia ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kyselyyn vastanneista nuorista viisi prosenttia ilmoitti joutuneensa vamman aiheuttaneen pahoinpitelyn kohteeksi. Noin yksi sadasta oli hakeutunut lääkärin hoitoon vammansa takia.

Lapset ja nuoret joutuvat väkivallan kohteeksi yleisimmin vertaisryhmissään. Koululaiskyselyistä ja muista tutkimuksista tiedetään, että väkivalta on runsasta lasten ja nuorten keskuudessa. Lasten ja nuorten väkivalta on kuitenkin yleensä lievää ja se kohdistuu ikätovereihin. Se on usein ryhmäkäyttäytymistä. Tuntemattomien aikuisten lapsiin kohdistamat väkivaltaiset teot ovat tutkimuksen mukaan hyvin harvinaisia.

Lapsiuhritutkimuksen mukaan vakava seksuaalinen hyväksikäyttö on vähentynyt selvästi kahdessakymmenessä vuodessa. Lievempiä hyväksikäytön muotoja kuitenkin ilmoitetaan yhtä paljon kuin aikaisemminkin. Hyväksikäytön tunnuspiirteitä on löydettävissä myös joissain tapauksissa ikätovereiden välisessä seksuaalisessa kanssakäymisessä.

Seksuaalisuus liittyy usein myös sähköisillä viestimillä tapahtuvaan ahdisteluun, jonka kohteeksi tytöt joutuvat poikia selvästi useammin. Joka viides yhdeksäsluokkalainen tyttö ilmoittaa, että hänelle on käytetty internetissä rivoa kieltä, häntä on pyydetty lähettämään seksikkäitä kuvia tai hänelle on ehdotettu seksiä. Seksuaalisen ahdistelun lisäksi internetiä (esim. sosiaalista mediaa) ja matkapuhelimia käytetään myös muunlaiseen häirintään, kiusaamiseen ja uhkailuun.

Lapsen ruumiillinen kuritus on ollut laissa kielletty jo 1.1.1984 lukien

Aikuisten kuritusväkivaltaa koskevat asenteet näyttävät olevan hitaasti muuttumassa myönteiseen suuntaan: yhä harvempi suomalainen hyväksyy ruumiillisen kurituksen lasten kasvatuskeinona. Näyttää siltä, että lasten kokemukset ruumiillisen kurituksen kohteeksi joutumisesta ovat vähentyneet. Viimeisimmän Lastensuojelun Keskusliiton tutkimuksen mukaan kuitenkin peräti 26 % vanhemmista hyväksyi lasten ruumiillisen kurittamisen.

Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille lapsille vuonna 2008 toteutetun kyselyn mukaan kuritusväkivalta on puolittunut 20 vuodessa. Tutkimuksen mukaan joka kolmas yhdeksäsluokkalainen ja joka viides kuudesluokkalainen ilmoittaa kokeneensa joskus elämänsä aikana lievää fyysistä väkivaltaa vanhempiensa taholta. Monet lapset myös näkevät väkivaltaa kotonaan. Joka seitsemäs kuudesluokkalainen ja joka kuudes yhdeksäsluokkalainen ilmoittaa nähneensä kotonaan äitiin, isään tai sisarukseensa kohdistunutta väkivaltaa. Tutkimuksen mukaan vanhempien välinen väkivalta ja kuritusväkivalta liittyvät yhteen: jos perheessä käytetään väkivaltaa, siitä saa kukin osansa.

Kirjallisuutta

Sivun alkuun


 
Julkaistu 11.10.2013