Etusivu » Väkivallan muotoja » Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta

Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta

Tunnusmerkistöltään rasistisia rikoksia ovat syrjintä, työsyrjintä ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Rikoksen rasistinen motiivi on ollut vuodesta 2004 lähtien rangaistuksen yksi koventamisperuste.

Yleisimpiä rasistisia rikoksia ovat eriasteiset pahoinpitelyt ja niiden yritykset. Muita päärikosnimikkeitä ovat vahingonteot, kunnianloukkaukset ja laittomat uhkaukset. Rasistinen rikollisuus on tyypillisimmillään nuorten miesten rikollisuutta ja tapahtuu illan ja yön aikana julkisilla paikoilla, kuten kaduilla, asemilla ja ravintoloissa. Lähes puolet syyllisiksi epäillyistä kuuluu ikäluokkaan 15–24 vuotta. Poliisin tilastoissa rasististen rikosepäilyjen määrä on kasvanut vuosittain. Vuonna 2007 poliisille tehtiin runsas 400 rasistisia piirteitä sisältävää rikosilmoitusta.

Suomessa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien arvioidaan joutuvan väkivallan uhriksi jopa kaksi kertaa useammin kuin valtaväestön edustajien. Vuosina 2001–2002 somalialaisista 44 %, virolaisista 18 %, vietnamilaisista 14 % ja venäläisistä 13 % ilmoitti kokeneensa väkivaltaa viimeisen vuoden aikana. Kansallisten uhritutkimusten mukaan suomalaisista 15–74-vuotiaista noin joka kymmenes oli viimeksi kuluneen vuoden aikana joutunut uhkailut mukaan lukien jonkin väkivallan teon kohteeksi.

Ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on usein rasistisia piirteitä varsinkin silloin, kun ulkomaalainen poikkeaa ulkoisesti paljon suomalaisista. Huomattava osa ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin naisiin ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, on kuitenkin yhteisöjen sisäistä väkivaltaa, eikä siihen liity rasistista motiivia.

Suomessa esiintyy myös jossain määrin turvallisuutta uhkaavia ilmiöitä, joiden taustalla on kulttuurista johtuvia piirteitä. Näitä ovat muun muassa kunniaan liittyvä väkivalta, väistämisvelvollisuus ja tyttöjen ympärileikkaus. Tarkkaa tietoa ilmiöiden määrästä ei ole, sillä tapaukset eivät yleensä tule viranomaisten tietoon.

Sivun alkuun


Henkirikoskuolleisuus ja kunniaväkivalta

Suurimmista Suomen etnisistä ryhmistä korkein henkirikoskuolleisuus on viime vuosina ollut Irakista kotoisin olevilla naisilla, toiseksi korkein kuolleisuus venäläissyntyisillä naisilla. Kahdessa tapauksessa kolmesta etnisen vähemmistön naisen surmaaja on myös itse ollut maahanmuuttajataustainen (useimmiten samasta ryhmästä kuin uhrikin). Rikoksista huomattava osa on liittynyt perhe- ja parisuhdeväkivaltaan. Kantaväestöön verrattuna etnisiin vähemmistöihin kuuluvalla naisella riski kuolla henkirikoksen uhrina on kaksinkertainen, miesten kohdalla eroa ei ole.

Ilmoitukset etnisten vähemmistöjen naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista ovat kasvussa seksuaalirikosten, muun fyysisen väkivallan ja väkivallalla uhkaamisen osalta. Väkivaltarikosten ilmoitusten määrän lisääntyminen johtuu osaksi siitä, että eri etnisten ryhmien naiset tietävät paremmin olemassa olevista palveluista ja hakevat niistä aikaisempaa enemmän apua väkivaltaan. Piilorikollisuuden osuus on kuitenkin suuri.

Myös kunniaväkivalta on yksi ilmentymä erityisesti etnisten vähemmistöjen naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kunniaan liittyvä väkivalta viittaa henkilön fyysiseen tai psyykkiseen painostukseen tilanteessa, jossa häntä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Epäilty teko aiheuttaa julkista häpeää patriarkaalisen arvomaailman näkökulmasta. Kunniaväkivallalla tarkoitetaan siten perheen tai suvun piirissä tapahtuvaa, kunnianormien puolustamiseen liittyvää väkivaltaa. Tavallisimmin sen kohteena on tyttö tai nainen, mutta toisinaan myös pojat ja miehet. Kunniaan liittyvän väkivallan äärimuotona on kunniamurha.

Sivun alkuun


Työperäinen ihmiskauppa
Ulkomaisen työvoiman käyttö on Suomessa jatkuvassa kasvussa. Myös ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapaukset ovat lisääntyneet, vaikka työperäisestä ihmiskaupasta ei ole toistaiseksi annettu Suomessa tuomioita. Väkivalta ja sillä uhkaaminen on Suomen rikoslaissa määritelty ihmiskaupan törkeän tekomuodon tunnusmerkeiksi.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin (HEUNI) toteuttaman tutkimuksen (Ollus ym. 2011) mukaan Suomessa harvoin törmätään väkivallan käyttöön ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttötapauksissa, vaikkakin vakavimmat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset täyttävät ihmiskaupan tunnusmerkistön. Muun muassa viranomaisten tietoon tulee joka vuosi kymmeniä ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapauksia, joista vakavimmat tapaukset sijoittuvat ravintola-, rakennus- ja puutarha-aloille. Uhreja tai heidän perheitään on voitu uhkailla tai painostaa, ja myös suoranaista väkivaltaa on esiintynyt.

Kaiken kaikkiaan fyysinen väkivalta ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytön yhteydessä näyttää olevan suhteellisen harvinainen ilmiö Suomessa. Pinnan alla voi kuitenkin esiintyä vakavaakin väkivaltaa sisältäviä tapauksia, jotka eivät moninaisista syistä tule koskaan poliisin tai muiden tietoon.


 
Julkaistu 30.7.2014