Etusivu » Väkivallan muotoja » Alkoholi ja väkivalta

Alkoholi ja väkivalta

Alkoholilla on merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa.
Noin 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena.

Alkoholin yhteyttä väkivaltaan voidaan kuvata kahdella tavalla. Ensinnäkin alkoholin kulutuksen kasvun on todettu pitkällä aikavälillä lisäävän pahoinpitelyrikoksia. Toiseksi, alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen voi lisätä, paitsi väkivaltaista käyttäytymistä, myös vaaraa joutua väkivallan uhriksi. Tällöin puhutaan nimenomaan humalahakuisesta juomisesta, joka on tyypillistä suomalaiselle kulttuurille.

Uhritutkimusten mukaan kahdessa väkivaltatilanteessa kolmesta joko tekijä, uhri tai molemmat ovat päihtyneitä. Väkivaltatilanteiden määrä, joissa uhri on päihtynyt, on yleistynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Erityisesti tämä koskee miespuolisia uhreja. Naisten parisuhdeväkivaltatapauksissa alkoholin rooli on pienempi: vakavimmassa parisuhdeväkivallassa kahdessa tapauksessa viidestä joko tekijä, uhri tai molemmat olivat päihtyneitä. Toisaalta parisuhdeväkivaltaan liittyvistä henkirikoksista kahdessa rikoksessa kolmesta sekä tekijä että uhri ovat päihtyneitä.

Alkoholin käyttötiheys ja etenkin humalakäyttö ovat yhteydessä väkivaltakokemusten yleisyyteen. Alkoholin viikoittainen tai sitä useammin tapahtuva humalakäyttö kasvattaa väkivallan uhriksi joutumisen riskiä yli kolminkertaiseksi verrattuna niihin, jotka eivät ole humaltuneet kertaakaan vuoden sisällä. Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen lisää paitsi väkivaltaista käyttäytymistä, myös vaaraa joutua väkivallan uhriksi. Päihtymys heikentää harkintakykyä. Usein alkoholia nautitaan ja alkoholin vaikutuksen alaisena oleskellaan ympäristöissä, joissa väkivallan kohteeksi joutumisen mahdollisuus on muutenkin tavallista suurempi.

Suomalaisella humalaväkivallalla on myös todettu olevan geneettinen tausta. Helsingin ja Kuopion yliopiston yhteistutkimuksessa havaittiin, että yli puolet mielentilatutkimuksiin määrätyistä väkivaltarikollisista kantaa ns. Maoa-geeniä, joka on yhdistetty impulsiivisuuteen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen.

Alkoholin kulutuksen ja väkivallan yhteys näyttää olevan sikäli riippuvainen juomakulttuurista, että humalahakuinen juomatapa lisää yhteyden voimakkuutta. Vaikka alkoholilla olisikin eri tavoin väkivaltaista käyttäytymistä lisäävä vaikutus, kulutuksen kasvun vaikutus riippuu paitsi lisäkulutuksen jakautumisesta väestössä (missä väestö- ja ikäryhmissä kulutusmuutokset tapahtuvat) myös siitä, millaisissa ympäristöissä lisääntynyt alkoholin nauttiminen tapahtuu ja millaisina käyttötapoina kasvu ilmenee.

Muut päihteet ja väkivalta

Muiden päihteiden merkitys suomalaisessa väkivallassa on alkoholiin nähden vähäinen. Kuitenkin suomalaisen huumeongelman amfetamiinivaltaisuus näkyy: amfetamiinista aiheutuu sekavuustila, joka näyttäisi esimerkiksi opiaatteja todennäköisemmin johtavan vakavaan väkivaltaan.

Toinen merkittävä asia on sekakäyttö. Alkoholin ja eräiden psyykenlääkkeiden yhteisvaikutuksena on sekava humalatila, joka lisää hyvin voimakkaasti väkivallan riskiä.. Tämän vuoksi hoito-ohjelmat, joissa kontrolloidaan, mitä aineita huumausaineriippuvaiset käyttävät vaikuttavat muuhunkin kuin huumeiden hankkimiseksi käytettyyn väkivaltaan (ryöstöt).


 
Julkaistu 28.2.2014