Etusivu » Väkivallan muotoja

Väkivallan muotoja

Väkivallan kattavan erittelyn tulee lähteä väkivallan eri muotojen määrittelystä. Tässä osiossa kuvataan väkivallan eri muotoja ja niiden yleisyyttä erityisesti suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta.

Miehet tekevät suurimman osan Suomessa aikuisiin miehiin ja naisiin kohdistuvista väkivaltarikoksista. Nuoret miehet ovat väkivallan ongelmaryhmä niin tekijöinä kuin uhreinakin. Nuorten miesten kokema väkivalta on tyypillisesti heidän keskinäisiä tappeluitaan. Miesten riski joutua väkivallan uhriksi on korkein kaupungeissa. Yleensä alkoholi liittyy tapauksiin.

Alkoholilla onkin merkittävä rooli suomalaisessa väkivaltarikollisuudessa. Noin 80 % henkirikoksista ja 70 % pahoinpitelyistä tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Alkoholin käyttötiheys ja etenkin humalakäyttö ovat yhteydessä väkivaltakokemusten yleisyyteen. Muiden päihteiden merkitys suomalaisessa väkivallassa on alkoholiin nähden vähäinen.

Poliisille soitetaan vuosittain noin 50 000 hätäpuhelua kodeista. Poliisin arvion mukaan noin 15 000 tapauksessa kyse on perheväkivaltatilanteesta. Kirjattuja tapauksia on kuitenkin paljon vähemmän; esim. vuonna 2005 runsaat 4100. Vaikka poliisin tietoon tulleet tapaukset ovat yleistyneet, lähisuhteessa tapahtuva väkivalta jää usein piilorikollisuudeksi. Poliisin tietoon tulleet parisuhdeväkivaltatapaukset ovat yleistyneet tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Uhritutkimusten mukaan naisiin parisuhteissa kohdistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta ovat kuitenkin hieman vähentyneet.

Väkivaltaa voi esiintyä myös ikäihmisten läheisissä ihmissuhteissa. Lähisuhdeväkivalta voi kohdistua myös lapsiin. Lapsi voi joutua kohtaamaan väkivaltaa mm. ruumiillisena kuritusväkivaltana sekä perheväkivallan kokemisena ja näkemisenä. Lapset ja nuoret joutuvat väkivallan kohteeksi kuitenkin yleisimmin vertaisryhmissään, mm. koulukiusaamisen muodossa.

Suomessa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan etnisiin vähemmistöihin kuuluvien arvioidaan joutuvan väkivallan uhriksi jopa kaksi kertaa useammin kuin valtaväestön edustajien. Ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan taustalla on usein rasistisia piirteitä varsinkin silloin, kun ulkomaalainen poikkeaa ulkoisesti paljon suomalaisista ja suomalaisesta kulttuurista. Huomattava osa ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvasta väkivallasta, varsinkin naisiin ja lapsiin kohdistuvasta väkivallasta, on kuitenkin yhteisöjen sisäistä väkivaltaa, eikä siihen liity rasistista motiivia.

Väkivallan uhan kokemukset ovat lisääntyneet myös työelämässä vuodesta 1980 lähtien kansallisten uhritutkimusten mukaan. Väestöhaastattelututkimuksen mukaan etenkin naisiin kohdistuvan työpaikkaväkivallan trendi on Suomessa viime vuosikymmeninä ollut kasvava. Työpaikkaväkivalta on naisten kokemista väkivaltatyypeistä yleisin.

 
Julkaistu 22.6.2017