Etusivu » Hyviä käytäntöjä » Nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisy » Time Out! Aikalisä! – toimintamalli

Time Out! Aikalisä! – toimintamalli

Suomessa noin 25 % ikäluokasta eli noin 8200 miestä jää vuosittain varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle. Tämä ryhmä kärsii tutkimusten mukaan myös lukuisista ongelmista, jotka kasautuessaan lisäävät merkittävästi muun muassa itsemurhariskiä ja altistavat rikoksille. Aikalisä-toiminta on kehitetty vastaamaan tämän ryhmän tuen tarpeisiin

Tausta

Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen – toimintamalli (jatkossa Aikalisä) on kansallinen hanke, joka käynnistettiin varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävien nuorten miesten tuen tarpeeseen. Tuen tarve tuli erityisesti esiin vuosina 1986–1996 käynnissä olleen itsemurhien ehkäisyprojektin yhteydessä. Hankkeessa kehitettiin psykososiaalisia tukimuotoja nuorten miesten syrjäytymiskehityksen ehkäisemiseksi sekä toimintamalleja palvelun organisoimiseksi. Hanke oli alun perin toiminnassa 2004–2007, mutta on sittemmin vakiintunut maanlaajuiseksi toimintamalliksi. Aikalisä perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kuntien, puolustusvoimien ja siviilipalveluskeskuksen yhteistyömallille ja siinä hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka.

Kohderyhmä ja tuen tarve

Varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle jäävät sekä palveluksen keskeyttävät miehet.

Kotimaisen tutkimuksen (Stengård, 2008a; Parkkola, 1999) mukaan varusmiespalveluksen keskeyttäneet tai sen ulkopuolelle jääneet miehet ovat hyvin moniongelmaisia ja eroavat merkitsevästi taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan palvelukseen määrätyistä miehistä. Palveluksen ulkopuolelle jääneille on tyypillistä lapsuusajan ongelmat, heikko koulumenestys, runsas alkoholinkäyttö, parisuhdeongelmat, psyykkinen oireilu, työttömyys, asunnottomuus, taloudelliset ongelmat ja rikollinen käyttäytyminen. Kyseisellä ryhmällä on tämän lisäksi vähemmän epäsuotuisalta kehitykseltä suojaavia tekijöitä, kuten itseluottamusta, sosiaalista tukea sekä kodin ulkopuolista harrastustoimintaa.

Menetelmä

Toimintamallissa tarjotaan nuorille miehille tilaisuus joko kutsuntojen yhteydessä tai palveluksen keskeytyessä hakeutua tukipalveluun, jossa miehelle nimetään oma tukihenkilö. Joukko-osastoissa sosiaalikuraattori tarjoaa tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville ja tekee lähetteen kotikunnan ohjaajalle. Vastaavasti siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskus toimii tukipalvelun käynnistäjänä. Toiminta on matalalla kynnyksellä toimivaa ja asiakkaille täysin vapaaehtoista. Tukihenkilö tarjoaa tukea elämäntilanteen selvittelyssä, apua parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja tietoa tarjolla olevista yhteiskunnan palveluista. Tukihenkilötoimintaa toteuttavat kuntien sosiaali- ja terveysalan työntekijät, jotka ovat saaneet tehtävään koulutuksen. Tukipalvelu on osa heidän perustyötään.

Tavoitteet

Edistää nuorten miesten hyvinvointia, ehkäistä elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vaikeutumista sekä auttaa ongelmien ratkaisemisessa.

Vaikuttavuus

Aikalisä-toimintamallista on tehty kaksi arviointitutkimusta, joista ensimmäisessä (Stengård ym., 2008b) tarkasteltiin ohjelman vaikuttavuutta ja hyötyä. Menetelminä olivat satunnaistettu vertailuasetelma (n=356), lomakekyselyt ja haastattelut ohjelmaan osallistuneille ja ohjaajille sekä erilaisten rekisteritietojen hyödyntäminen.

Toisessa arviointitutkimuksessa (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2011) tuotettiin valtakunnallista tietoa toimintamallin käyttöönoton onnistumisesta tutkimus- ja kehittämisvaiheen jälkeen, ja siinä tutkittavina olivat toiminnan toteuttajat eli muun muassa Aikalisä-ohjaajat, kuntien Aikalisä-toiminnasta vastaavat henkilöt ja Puolustusvoimien sosiaalipäälliköt.

Stengårdin ym. (2008b) tutkimus osoitti, että tukipalvelu tavoitti erityisesti psyykkisesti oireilevia nuoria miehiä, joille oli kasautunut erilaisia ongelmia. Myös ohjelmaan osallistuneiden miesten palaute oli myönteistä. Tukipalveluun kiinnittyneistä asiakkaista yli puolet (58 %) arvioi elämäntilanteensa parantuneen tukiohjelman ansiosta ja 67 prosenttia puolestaan arvioi, että tukiohjelmasta oli ollut vähintään jonkin verran hyötyä. Tukisuhteet kestivät keskimäärin 6 kuukautta. Sama tutkimus osoitti myös, että tukiohjelmalla oli vaikutusta nuorten miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin, sillä ohjelmaan osallistuneiden miesten psyykkinen kuormittuneisuus väheni enemmän kuin vertailuryhmän miesten. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin pysyi ennallaan, kun se vertailuryhmässä heikkeni seuranta-aikana. Aikalisä-ohjaajien arvioiden mukaan 56 prosentilla asiakkaista tukiohjelma sai aikaan todellisia, myönteisiä vaikutuksia asiakkaan elämässä. Toisaalta interventiolla ei ollut tulosten mukaan vaikutusta nuorten miesten alkoholin käyttöön, itse arvioituun elämänlaatuun, ongelmien kasautumiseen, itseluottamukseen tai minäkäsitykseen.

Appelqvist-Schmidlechnerin ym. (2011) tutkimuksesta selvisi, että toiminnan käyttöönoton onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti johdon tuki. Lisäksi keskeinen merkitys on yhteistyön toimivuudella sekä sillä, että toiminnan toteuttajat ovat sitoutuneita tehtäväänsä. Muun muassa henkilövaihdokset ja liian pienet henkilöstöresurssit ovat riskejä toiminnan juurruttamiselle. Toiminnan toteuttajien mielestä paras keino taata Aikalisä-toiminnan jatkuvuus on uusien ohjaajien kouluttaminen ja perehdyttäminen sekä toiminnasta tiedottaminen. Tutkimuksessa kävi lisäksi ilmi, että Aikalisä-toiminnan kehittämisvaiheeseen verrattuna miesten tukisuhteiden kesto oli huomattavasti lyhentynyt ja tapaamiskertojen määrä vähentynyt. Toisaalta toimintaan ohjattuja miehiä tavoitettiin paremmin kuin aikaisemmin ja ohjaajien arvioiden mukaan suurin osa tukisuhteista vaikutti myönteisesti miesten elämään. Tutkimuksen johtopäätöksenä esitetäänkin, että myös lyhyt ja kevyehkö interventio voi olla hyödyllinen myöhemmän elämänkulun kannalta.

Arvioinnin menetelmät

Hankkeen vaikuttavuusarvioinnissa (Stengård ym. 2008b) jaettiin varusmies- ja siviilipalveluksen ulkopuolelle jääneet miehet satunnaistamalla interventioryhmäksi ja vertailuryhmäksi. Vaikuttavuusarvioinnin tarkoituksena oli selvittää, voidaanko hankkeessa kehitetyllä interventiolla vaikuttaa kohderyhmään kuuluneiden miesten psykososiaaliseen hyvinvointiin. Vaikuttavuuden lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, minkälaisia miehiä ohjelmaan kiinnittyi, kuinka ohjelman toteuttaminen onnistui ja kuinka hyödyllisenä miehet itse ja ohjelman ohjaajat pitivät ohjelmaa.

Interventioryhmään jakautuneille tarjottiin mahdollisuutta osallistua hankkeen tukiohjelmaan. Interventioryhmän muodostivat 182 miestä ja vertailuryhmän 174 miestä. Kutsunnoissa palvelukseen määrätyt miehet muodostivat toisen vertailuryhmän (n=440). Tutkimukseen osallistui siten yhteensä 796 miestä. Asiakasprosessin arviointia varten tietoa kerättiin tukiohjelman eri vaiheissa tukiohjelmaan osallistuneilta itseltään ja heitä ohjanneilta 19 projektiohjaajalta. Ohjaajille toteutettiin lomakekysely ohjelman eri vaiheissa ja ohjelman päätyttyä heitä pyydettiin täyttämään vielä loppuarviointi.

Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla, haastatteluilla sekä tutkittavia koskevia rekisteritietoja keräämällä. Kyselylomakkeilla kerättiin tietoa tutkimukseen osallistuneiden taustatiedoista, elämäntilanteesta, voimavaroista sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Ensimmäinen kysely tehtiin ennen Aikalisä-ohjelman aloittamista ja seurantakysely yhden vuoden kuluttua tutkimukseen mukaan tulemisesta. Seurantakyselyn heikkoa vastaamisprosenttia (26) kyettiin nostamaan järjestämällä uusintakysely ja sen jälkeen vielä haastattelemalla miehiä puhelimitse tukisuhteen päätyttyä. Lopullinen vastausprosentti oli 55.

Toiminnan toteuttajien näkemyksiä toiminnasta (Appelqvist-Schmidlechner ym., 2011) selvitettiin sähköpostitse lähetetyillä vastaanottajakohtaisesti räätälöidyillä kyselylomakkeilla (n=47, vastausprosentti 60). Lisäksi toiminnan ohjaajia pyydettiin täyttämään erillinen kyselylomake erikseen jokaista jo päättynyttä asiakassuhdettaan koskien. Jälkimmäinen kysely toteutettiin identtisenä kahtena eri ajankohtana. Vuonna 2008 kyselyyn vastasi 397 ohjaajaa ja vuonna 2010 yhteensä 325 ohjaajaa.

Materiaalit

Aikalisäohjaajille on oma materiaalipaketti, joka sisältää tietoa neljästä eri aihepiiristä: päihteet ja peliriippuvuus, fyysinen aktiivisuus ja liikuntavammat, ravitsemus sekä mielenterveys. Materiaalipaketti on saatavilla THL:n internet-sivuilta, josta löytyy myös alkuhaastattelulomake. Toimintaohjelman yhteydessä järjestetään lisäksi verkostopäiviä, joiden tarkoituksena on koota ohjelmaa toteuttavia tahoja yhteen ja muun muassa vaihtaa käytännön kokemuksia.

Menetelmän käyttö Suomessa

Aikalisä-palvelun käyttö on jatkuvasti levinnyt sen käyttöön oton myötä. Syksyn 2006 kutsunnoissa toimintaa toteutettiin 40 kunnassa maanlaajuisesti. Toiminta hankkeena loppui 2009 lopussa, mutta syksyn 2009 kutsunnoissa Aikalisä – toimintaa tarjottiin noin 18 000 kutsunnanalaiselle miehelle (yli 50 % ikäluokasta). Vuonna 2010 Aikalisä-toiminta oli otettu käyttöön yhteensä 116 kunnassa ja vuotta myöhemmin jo 180 kunnassa.


Lisätietoa

Aikalisä-toiminnan kotisivu: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/aikalisa

Kirjallisuutta

 
Julkaistu 30.7.2014